Tää loppuviikko ollaan oltu naisten kirurgisella osastolla. Siellä on ollut kylläkin myös muutama miespotilas, kun miestenosastolla on ollut täyttä. Ollaan nähty paljon amputoituja jalkoja ja varpaita, yksi vanhempi nainen kuoli kans meidän ollessa töissä. Paljon katetreja ja dreenejä, ollaan osastolla viel ensi viikollakin ma ke ja pe, koska siellä näkee niin paljon kaikenlaista ja henkilökunta on suht mukavia. Osa ottaa meidät hyvin vastaan, osa ei. Mutta tuolla osastolla nähtiin ensimmäistä kertaa täällä yhteisöllisyyttä ja kunnioitusta toisia työntekijöitä kohtaan. Yhdelle Sisterille pidettiin läksiäiset, oli kaikenlaisia herkkuja; kakkuja, sipsejä, pasteijoita, karkkeja, limuja, keksejä….vaikka mitä. Osastonjohtaja piti kiitospuheen, samoin kuin lähtevä Sister. Rukoiltiin, kaikki oli tosi hienoa. Toi rukoilu kuuluu myös muuten joka osastolla aamurutiineihin, ensin lauletaan joku laulu, sitten rukoillaan ja sen jälkeen aloitetaan työt. Näin toimitaan joka osastolla. Ihan kiva perinne. Mut tosiaan se oli tosi hienoa, että läksiäisjuhlan ajaksi jokainen unohti arvomerkkinsä, kaikki tuntuivat samanarvoisilta notkuvien pöytien ääressä. Muutoin hierarkia näkyy täällä selkeästi.

Ensi viikolla mennään observoimaan tiistaina leikkaussaliin, siistiä!!! Toivottavasti on paljon verta ja suolenpätkiä!!! :D Me saadaan siis katsoa sivummalta ja laitetaan kaikenmaailman suojat, niin vältytään veriroiskeilta. Ei huolta. Olis kiva nähdä syndänleikkausta, joitain vaativaa.

Me kaikki ollaan vähän nuutuneita tänään, keli on hyvin pilvinen, joten ollaan vaan hengailtu kotona. Oon kattonu vähän Mentalistin 1. tuotantokautta, se on hyvä. Kershi yllätti mut ja Slapyn herkkujälkkärillä (ennen kylläkin oikeaa ruokaa), siinä oli hedelmäsalaattia, muffinssi ja vaniljakastiketta. Namiii! Kaikki on melko hyvin, toivottavasti kukaan ei vain tule kipeäksi. Ensi viikonloppuna mennään muuten Hluhluwe- safaripuistoon, ollaan yötä siellä. En muista sanoinko jo. Samalla reissulla käydään myös St. Luciassa, se on sellanen suoalue, jossa kuljetaan paatilla ja voi nähdä kai jotain eläimiäkin. Se on sellanen turistinähtävyyspaikka. Mennään safarilla muuten yöajelulle, nukutaan safarialueella, joten tulee varmasti tosi siistiä!!! Jipii!!!! Odotan kovasti!

Oon oppinu muuten syömään aamupalaa täällä! Syön joka aamu mansikkapuuroa. Siinä on kyllä aika paljon kaloreita puuroksi… Täällä on kylläkin kaikki kilojouleissa, mikä on muuten kalorin ja kilojoulen suhde, kertokaa joku!!!! Teen töihin ruoaksi usein jauhelihapastaa, lähikaupasta ei saa oikein hyviä kanasuikaleita… Täällä syödään paljon luisia lihapaloja, miksi niitä edes kutsutaan??? Melkein kaikissa kanapaloissa ja lihapihveissä on älyttömästi luita, sen näkösiä mitä Suomessa syötetään eläimille. Täällä nää ihmiset sitten sormin nakertaa noita lihapaloja ja imee luita. Niin mäkin tein siellä Prai-juhlissa, ei oo kyllä mun juttu :D Tänään olikin ihana yllätys, kun Spar-lähikaupasta löytyi ihan oikeita kanan rintafileitä, tosin aika paljon rasvaa näkyi olevan fileissä. Mutta ei luita, voi pojat!!!!!  Täällä käytetään myös paljon currya, ruoka on tulista ja mausteista. Hyvin paljon intialaista ruokaa.  Durbanissa asuukin kai prosentuaalisesti paljon intialaisia.

Näin muuten tolla kirurgisella osastolla ekan valkosen Sisterin!!! Kaikki valkoset sairaalan työntekijät on yleensä ollu osastonjohtajia, lääkäreitä tai muita johdossa olevia. Yhtään valkosta opiskeljaa en myöskään  ole nähnyt sairaalassa. Onkohan ne sit maksullisissa korkeakouluissa, ja tekee paremmissa sairaaloissa harjoittelunsa…(tästä asiasta olisi muutamakin sana kerrottavana, mutta en jaksa kun alkaa ärsyttää…!) Lyhyesti sanottuna me ei olla kovin hyvässä sairaalassa, muut yliopisto-opiskelijat tekee harjoittelunsa paremmissa paikoissa. Me yliopistovaihtarit ollaan sit täällä Addingtonissa… Mut ei enempää siitä….

Sairaalassa näkyy Apartheid ihan selvästi vielä. Täällä on monta kymmentä vuotta niin, että mustat ja valkoset asuivat eri alueilla, käytti eri palveluja, mustilla oli huonommat koulutusmahdollisuudet ym., valkoset olivat ” arvokkaampia”. Vähän yli kymmenen vuotta sitten Aparheid-kausi päättyi ja mustat saivat äänestysoikeiden, sekä tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Yksi nimi, Nelson Mandela….! Anyway, joten nuo aikuiset sairaalantyöntekijät ovat saaneet koulutuksensa Apartheidin aikaan, ja se näkyy. Ei paljoa ole tummia johtotehtävissä. Yhden mustan nuoren naislääkärin olen nähnyt.  Intialaiset ovat jossain välimaastossa. Värilliset ovat paljon nurse,- ja Sisterin ammateissa. Meidän sukupolvi on ensimmäinen, jolla on ollut tasavertaiset mahdollisuudet rotujen välillä. Parinkymmenen vuoden päästä on mielenkiintoista nähdä, miten korkeammat työtehtävät ovat jakautuneet rotujen välille. Täällä muuten otetaan kouluihin prosentuaalisesti samanverran jokaista rotua, ettei olisi rotusyrjintää. Paikat ”korkeakoulutuksiin” eivät siis jakaudu pätevyyden mukaan välttämättä, vaan tasapuolisesti rotujen mukaan. Onko fiksua vai ei, paha sanoa. Ei voi verrata Suomeen, ehkä tämän maan kannalta hyvä tämä nykyinen ratkaisu.

Mut hei, nyt on kuukausi takana täällä oloa!!! Ristiriitaiset tunnelmat, toisaalta toivoo että aika kuluisi hitaammin, on niin paljon nähtävää ja koettavaa. Toisaalta ikävöidään läheisiä ja turvallista kotoSuomea, lämpimiä suihkuja, tummaa leipää…lista jatkuu… Täällä ei voi ikinä tietää kun tulee kotiin että toimiiko hissit, onko lämmintä vettä, onko joku varastanut vessapaperin vessasta, onko ruoat enää jääkaapissa, onko omaan huoneeseen murtauduttu.. Saippua ja wc-paperia on jo pöllitty meiltä, onneksi ruokiin eikä huoneisiin ole vielä ainakaan koskettu. No, ainakin tuo jännitystä elämään!!! Nyt ollaan taas melkein viikko oltu ilman lämmintä vettä, hissit on onneksi tänä loppuviikkona toiminut…

Työtunteja takana nyt joku 210, edessä 235. Melkein siis puolivälissä, wihii!! Päästään ainakin vielä kriisikeskukseen, traumalle, ja ehkä syöpäosastolle. Noita kahta ekaa odotan erityisesti innolla, toivottavasti on paljon äksöniä.

Pitäisi varata Kap Kaupungin reissu, paha vaan kun ei oo oikein nettiä surffailukäyttöön, niin ei voi ottaa selvää lennoista/muista matkapaketeista ym… Ajateltiin mennä sinne marraskuun viimesellä viikolla, ennen kuin koulut täällä päättyy ja alkaa kesäloma. Pitää päästä ainakin Robben Islandille, Tablemountainille ja Hyväntoivonniemeen. Ne olis siistejä kohteita Kap Kaupungin reissulla. Sit pääsis myös shoppailemaan, siellä on kuulemma hyvät shoppailupaikat, ja sit pääsis Atlantin valtamereen uimaan, nyt on Intian valtameressä jo uiskenneltu. Aiotaan kokeilla täällä meidän rannalla myös vielä joskus surffausta : )

Pitkä postaus…

Hyvää viikonloppua kaikille!!!!